Nunalerineq

Kalaallit Nunaat

Kalaallit Nunaat nunarsuarmi qeqertani anginerpaartaavoq. Nunataata 2.000.000 km2-it sinnersimavai. Taamaalilluni nuna Frankrig, Tyskland, Spania, Tuluit Nunaat Italialu kattussarinerinit angineruvoq. Kalaallit Nunaata 80 procentia 3.000 meterit tikillugit sermermit qallersimaneqarpoq – Sermersuarmit. Kalaallit Nunaanni inuit 56.000-it missaat najugaqarput. Taakkunanit illoqarfimmi pingaarnermi Nuummi 15.000-it missaat najugaqarput, sinneri nunami illoqarfinnut 18-inut nunaqarfinnullu 60-inut agguataarsimallutik. Nunami illoqarfiit nunaqarfiilluunniit aqqusinernik attaveqartitinngillat. Nunap innuttaasa amerlanersaraat Inuit. Oqaatsit atorneqartut tassaapput kalaallisut.

Ilulissat Kangia Nunarsuarmi eriagisaqarfik

Ilulissat Kangia Nunarsuarmi eriagisaqarfik Kitaata sineriaata avannaani 69 gradit missaanni inissisisimavoq. Kimmut kangerluk Qeqertarsuup Tunuanut anillanganeqarpoq, kanginilu killeqarfigaa nunatta Sermersua. Ilulissat illoqarfinni qaninnerpaavoq (innuttaallutik 5.000-it missaat). Paavata avannaa’tungaaniippoq kilometerit marlussuit missaanniilluni. Tamaanissaaq ipput nunaqarfiit mikinerusut marluk. Ilimanaq 80-it missaannik inulik, aamma Oqaatsut, 40-t missaannik inulik.

Killeqarfik

Eriagisaqarfiup killinga erngup killeqarfigisaanik tunngaveqarpoq. Tassaavoq immikkoortortaq erngup kangerluup tungaanut kuuffigilersagaaniittoq. Kangianut immikkoortortap killeqarfiata Sermersuup oqimaaqatigiittarfia atuarpaa, tassaavorlu ukiumoortumik sermeq aattarnermi assinganik apiffigisagaa. Naleqqerfik taanna portussutsimi 1200 meterit missaanniippoq. Kimmut immikkoortoq ilulissat ikkarliffigisagaannik killeqarpoq.

Gletcherfrontens placering fra 1850 og frem til i dag (Figur GEUS).  

Sermip nakkaaffigisartagaata inissisimanera 1850-imit ulloq manna tikillugu. (Titartagaq: GEUS).

Kangerluk, qaqqajunnartaq sermerlu

Nunarsuarmi eriagisaqarfik 4.024 km2-it missaanniippoq (1545 square miles). Tamatuma amerlanerpaartaaq sermip qallersimavaa, 20 procentilu inorlugu sermitaqarani nunaavoq, kangerluit tatsillu. Nunarsuarmi eriagisaqarfimmi nuna sermitaqanngitsoq manissunik narsaamanerujussuaqarpoq, tatsinik mikisunik arlalinnik, qaqqajunnartaqarlunilu 500 meterit tikillugit portussuseqartartunik.