ILULISSAT KANGIA PILLUGU

2004-mi aasakkut Ilulissat Kangia UNESCO-p nunarsuatsinni kingorngussatut allattorsimaffianut ilanngunneqarpoq. Taamatut allattorsimaffimmut ilanngussisarnerup siunertaraa nunarsuatsinni kulturikkut pinngortitamilu kingorngussatta aserorterneqannginnissaat, taamaaliornikkut kinguaariit tulliuttut nunarsuatta nunartai kulturikkullu eqqaassutai immikkuullarissut nuannaarutiginiassammassuk.
Ilulissat Kangiata immikkuullarissusianut peqqutaapput Sermeq Kujalliup iigartartua iluliarpassuarnik pilersitsisartoq, taavalu kangerluup paavani iluliaqarfeqarnini. Sumiiffiullu pinngortitami peqassusiata ukiuni tusind-ilikkaani eqqaa inoqartissinnaasimavaa inuuffik sakkortusinnaagaluaq. Ukiuni kingullerpaani 150-ini sermisiortunut (glaciolog-it) inuup sermip pissusianut ilisimatusarnerannut Kangia pingaariteqangaatsiarsimavoq.

Kangerluk kalaallisut taaguuteqarpoq Ilulissat Kangerlua. Uani nittartakkami sumiiffimmut tunngasunik paasisaqarnerusinnaavutit.
Kangiata isikkuata sanimut kipeqqanera (Figur: GEUS).