Nunalerineq (geologii)

Nunarsuarmi eriagisaqarfimmi Ilulissat Kangiani nunap pissusaani pisartut ilaatigut sermip katagarnerujussuanut ilulissallu ikkarliffiannut tunuliaqutsiisimapput.

Kangerluup pinngornera  

Nunarput Sermersuarmit qallerneqanngikkallarmat nunap qaani sialuk apullu Qeqertarsuup Tunuata tungaanut kimmut kuussuartigut kuuttarsimapput. Tamatumunnga pissutaavoq nunatta kangia kujataalu qaqqarujussuarnit uiguleriinnit killeqarfeqarsimammat. Kuussuit taakku nunami aqqutissiuisimapput.
Sila nillernerulermat sermit alliartortut aqqutit taakku sermip ataani naqinnersuartut silittutut itisuutullu nunatap tagiartorneratigut iluseqalersippai. Taakku ilaat Sermeq Kujalliup kangerluullu sermitaata ataanniippoq. 

Ilulissat ikkarlittarfiat sermip niffakoraa  

Sermit alliartornerminni tagiartukkami ilarujussua ajaguttarsimavaa siunerminiisilerlugu. Sermeq Kujallertut sermeq kingusinnerusukkut uteriaruni ajattugarisimasaa sermip niffakuisa qatiggernerattut iluseqarlutik takussaalersarput.

Taamatut ittumut kangerluup paavani ilulissat ikkarlittarfiat assersuutissaavoq. Tamaani immap naqqa immap iluani qattunersamut hunnorujunik arlalinnik portutigisumut ajagussaasimavoq, taassumalu ukiut 9000-it matuma siornata missaani sermip sinaata inissisimaneranut takussutissaavoq. 
Sermeq Kujalliup ataani naqqumi itisuliarujussuaq. (Titartagaq: GEUS). 

Qaarsuik  

Nunarsuarmi eriagisaqarfimmi Ilulissat Kangiani qaarsuik gnejsinik granittinillu qaamasunik eqitertunit takusassaqarfiuneruvoq. Tamakku ukiut 1,8 milliardit missaasa matuma siornatigut qaarsuimmi samanerujussuaq naqitsinerujussuarmi kissarnerujussuarmilu pinngortinneqarput. Nunarsuup qalipaata qaffannera kingornatigut itisoorsuarmi qaqqap ilusaasa nuisimanerinik kinguneqarpoq, takussaalersimappullu taakku qaanniittut neriugaareernerisa kingorna.

Ilulissat Kangiani geologii pillugu Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu ujarassiuutut misissuinermi GEUS-imi atuarit.